Omakuva
Teatterissa valoilla ohjataan katsojaa. Mitkä kohteet valaistaan ja mitkä jätetään pimentoon. Luodaanko rauhallinen tunnelma lämpimillä sävyillä, pyritäänkö mahdollisimman vähäeleiseen ilmaisuun – vai rikotaanko rajoja, ärsytetään ja sokeerataan.
Potilaan laissa olemme käyttäneet Antonin Artaudin teatterikäsitystä, hyödyntäneet julmuuden teatterin keinoja. Fokuksessa ei niinkään ole ollut teksti tai ihminen, vaan tekeminen on ollut kuvallista. Voitte siis vain kuvitella, miten innolla lähdin valosuunnittelijana produktioon mukaan! Ja miten pahasti teatterimme seinät ja katto tulivat suunnitteluvaiheessa vastaan. Myönnän minulla myös olleen aluksi hieman hankaluuksi lähteä sovittamaan omia ajatuksiani tiettyyn teoriaan. Lopputuloksessa kuitenkin näkyvät sekä oma tyylini että Artaudin tapa tehdä teatteria, joten voinen olla onnellinen.
Eräs näyttelijöistämme on sanonut, että ”tästä tulee niin tuotannon ilotulitus”. Tuon lauseen allekirjoitan.
Kolme päivää ensi-iltaan.
- Valosuunnittelija, Mia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti